Eanadat ja geologiija

Sievju lea alpiina suolu gos máŋga čohka leat badjel 800 mmb, ja dat lea min alpiina riddoeanadaga nuorttimus oassi. Dat guokte jiehki Nuortageašjiehkki ja Dáččavuonjiehkki leat Eurohpá davimusat, earret dat mat leat Svalbárddas. Eai goste eará sajis leat šaddan jiehkit nu vuollin meara bajábealde. Dađibahábut eai báljo gostege eará sajis sutta ge jiehkit jođáneappot go dáppe. Lieggaset dálkkádagat dagahit ahte jiehkit unnot dađistaga jođáneappot, ja kárttat čájehit árvvusge jihkiid stuorábun go dat leat odne. Dáččavuonjiehkki lea Global Glacier Casuality List mielde jiehkki mii lea suddame ja jávkame.

Sievjju báktevuođus lea vuosttažettiin magma mii lea čoskon ja kristalliserejuvvon máŋggaidlogiid kilomehteriid eananasi vuolábealde, ja maŋŋel ges hoigasan bajás go kontineanttat leat sirdásan (pláhttateknonihkka). Eai galli sajis máilmmis leat diekkár báktevuođđu oidnosis, ja danne lea Sievju geologaide ja geađgečoggiide beakkán guovlu. Eanemus dovddus lea «Sievjju diamánta» zirkon, minerála mii gávdno vuosttažettiin olggobealde álbmotmeahci.

Sievjjus leat máŋgga sajis sedimeanttalaš báktešlájat, mat leat šaddan sedimeanttain (luotkkoávdnasiin) mat leat leamaš alla deaddaga ja alla temperatuvrra vuolde. Dakkár báktešlájaid ovdamearkkat leat biotihtta ja muskovihtta, mat min gillii leat riebangolli ja riebansilba. Mearrasámi guovlluid gávttiid lávejit daiguin hervet.

Mátkkálaččat besset muosáhit ahte Sievjjus leat olu juovat ja stuora geađggit, ja eanadat lea ain hápmašuvvame erošuvnna bokte ja das go luovosmássat sirdásit. Kvartearageologalaččat lea Sievju miellagiddevaš das go goasii buotlágan jiehkke- ja jiehkkejohkabázahusat gávdnojit dáppe.